k

Dendrokronologia pyrkii puiden vuosilustojen avulla määrittämään tarkasti puuaineksen iän ja tutkimalla vuosirenkaiden eroavaisuuksia tekemään havaintoja luonnonilmiöistä, sääolosuhteista jne. Puun vuosirenkaista saa runsaasti tietoa tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet puun elinolosuhteisiin ja vaikuttaneet kasvunopeuteen. Suomessa on saatu rakennettua männyn vuosirenkaista peruskronologiset sarjat pari tuhatta vuotta taaksepäin. Dendrokronologisessa tutkimusmenetelmässä puun lustosarja standardoidaan ns. indeksisarjaksi. Dendrokronologisessa laboratoriossa puusta leikatut näytekiekot tai kairatut puunäytteet mitataan mikroskoopilla ja tiedot siirretään suoraan tietokoneelle, jonka avulla lasketaan säde- ja runkokohtaiset keskiarvosarjat sekä suoritetaan lustosarjojen ajoituspisteiden tilastollinen testaus ristiinajoitusta varten. Yleensä näytteen luotettavaa ajoittamista varten tarvitaan 50-100 vuosilustoa. Jos näytteestä on säilynyt puun viimeisin kasvulusto eli kaarnan alla oleva kerros, päästään ajoituksessa jopa vuoden tarkkuuteen oletuksena puunkaatoaika. Menetelmää on käytetty menestyksellisesti mm keskiaikaisten rakennelmien ja vanhojen laivahylkyjen ajoittamisessa. Keski-Euroopassa on mm. ajoitettu veden alle jääneen pronssikautisen kylän laajeneminen siten, että talojen rakennusaika on pystytty selvittämään jopa vuoden tarkkuudella.

Sivun alkuun