k

Arkeologiset kaivaukset. Eero Muurimäki.

Arkeologisiin kaivauksiin ryhdytään yleensä vasta sen jälkeen kun on tehty koetutkimuksia, joissa on määritelty jäännöksen laajuus ja laatu. Koska kaivaukset aina tuhoavat muinaisjäännöstä, ei kaivauksia saa tehdä muuta kuin ammattiarkeologien johdolla. Tutkittava alue rajataan ensin paaluttamalla ja kaivauskohdat ruudutetaan. Alueesta piirretään kartta, johon merkitään kaivauksen edistyessä kaikki havainnot. Kaivaus tapahtuu raaputtamalla kerroksittain pois ohuita maakerroksia, joista havaitut löydöt kerätään talteen tarkkailemalla samalla maaperän värien vaihteluja. Ne voivat paljastaa asumuksen tai haudan paikan. Perinteisinä työvälineinä on kamera ja vaaituskone, jolla mitataan korkeussuhteita. Muistiinpanot, kuvankäsittely, karttojen piirtäminen ja vaikkapa kaivausten logistiikka käy näppärästi tietokoneen avulla. Kivikaudelta säilynyt aineisto on lähinnä kiveä ja savea, työkaluja, aseita ja saviruukun palasia. Eloperäisiä aineita kuten luuta, nahkaa ja puuta on säilynyt vain poikkeustapauksissa.

Sivun alkuun