|
|||||||||||||||||||||
       |
|||||||||||||||||||||
 |
1 | 1 | w |  |
|||||||||||||||||
|
|
|
Tiedämme oman kulttuurimme kokemuksen perusteella, että eri aineet säilyvät luonnossa hyvin eri tavoin. Kivi on käytännöllisesti katsoen häviämätöntä, vanhimmat tunnetut artefaktit ovat 2,7 miljoonaa vuotta vanhoja. Metallista kupari ja pronssi ovat hyvin kestäviä. Jokainen vanhan auton omistaja tietää, että rauta ruostuu. Vanhan auton omistaja voi vain ihmetellä, miten vanhimmat Suomesta löytyneet rautaesineet ovat miltei 2 500 vuotta vanhoja. Orgaaniset aineet, puu, luu, tekstiilit, kuidut ym. säilyvät erityisolosuhteissa, kuten vesistöjen pohjassa ja suossa. Suosta löytyvä muinaissuksi voi olla kuin uusi. Jos sitä ei konservoida, se saattaa kuivuessaan kuitenkin muuttua tomuksi. Luu lahoaa meidän maaperässämme. Vanhimmat luurangot tai niiden osat ovat meillä vähän yli 1 000 vuoden ikäisiä. Monista maista tunnetaan runsaasti jopa kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja luurankoja. Ne ovat säilyneet kalkkipitoisessa maassa, jota meillä ei juuri ole. Meidän luulöytömme ovat muutamaa veden säilyttämää lukuun ottamatta palaneita. Palaessaan luun koostumus muuttuu säilyväksi, mutta samalla se pirstoutuu pieniksi sirpaleiksi. |
|||||||||||||||||||
 |
.1111 |  |
|||||||||||||||||||
