|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
       |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
1 | 1 | w |  |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 Siperialaisesta sembramännystä valmistettu karhunpäinen lusikka Laukaan Vehniästä. Museovirasto. |
Sembramänty ei ole koskaan kasvanut Uralin länsirinteitä
lähempänä meitä. Silti Suomesta on löytynyt neljä kivikautista esinettä, jotka on
kasvitieteellisten tutkimusten mukaan valmistettu sebramännystä. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Laukaan Vehniältä turpeenotossa on löytynyt karhunpäinen
lusikka ja Lieksasta sorsanpäinen kauha. Kullaan jalaksen koristeenakin on lintu.
Lisäksi Ylistarosta on reenjalaksen katkelma. Jalakset antavat selvän vihjeen siitä,
millä ja mihin vuodenaikaan kulkua Suomen ja Uralin alueen välillä on tapahtunut.
Mikään ei kuitenkaan todista, että yksittäinen henkilö olisi yhtäjaksoisesti tämän
matkan kulkenut. Yhtä hyvin esineet ovat voineet kulkeutua henkilöltä toiselle kuten
kula-kaupassa ikään. Tundralla hyvin pitkätkään kulkumatkat eivät ole harvinaisia.
Suomen ja Uralin välillä oli havu- ja lehtipuiden sekaista taigaa, joka ei ole erityisen
helppokulkuista. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
.1111 |  |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
