|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
       |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
1 | 1 | w |  |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 Meripihkaa on pidetty elämän ja auringon symbolina. Astuvan Akaksi nimettyyn pienoisveistokseen on jouduttu poraamaan uusi kiinnitysreikä kuluneen yläpuolelle. Kuva Juhani Grönhagen, Savonlinnan maakuntamuseo. |
Meripihka on
20-60 miljoonaa vuotta sitten kasvaneiden havupuiden kivettynyttä pihkaa, joka on
kerrostunut merenpohjaan. Sieltä sitä huuhtoutuu myrskyjen jälkeen Itämeren ja
Pohjanmeren rannoille. Kivikautena meripihkaa saatiin erityisen runsaasti Itämeren
kaakkoisosista, Liettuan ja entisen Itä-Preussin rannoilta, joilta meripihkaa tuotiin
maahamme tavallisesti valmiina arvoesineinä. Vain Rovaniemeltä löytynyt kaksoiskirveen
muotoinen riipus on Pohjanmeren pihkaa. Suomessa raakameripihkaa on löydetty muutaman
neliön alalta pellosta Inkoon Ingarskilasta, lisäksi hajalöytöinä Paraisilta ja
Nauvosta. Mahdollisesti jäät ovat kuljettaneet sitä jostain eteläisemmältä
Itämereltä. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Itämeren alueella meripihka oli suosittu vaihtokaupan väline.
Kreikkalaiset ja roomalaiset hankkivat arvostamansa meripihkan vaihtamalla sitä
metalleihin ja pronssiesineisiin. Meripihkaan on liitetty erilaisia uskomuksellisia
merkityksiä ja sillä on oletettu olevan monia parantavia ominaisuuksia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
.1111 |  |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
