|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
       |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
1 | 1 | w |  |
|||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
 Kvartsista valmistettiin mm. kaapimien teriä. Olavi Lahtela. Saarijärven museo. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Suomalaista kivistä kvartsi vastaa eniten piitä. Kvartsi on
hankalammin työstettävää ja säröilevämpää. Kvartsi esiintyy juonteina
peruskalliossa. Siitä ei juuri saa kirveenterän kokoisia eheitä kappaleita, mutta
pienesineistöä, nuolenkärkiä, kaapimia jne. siitä on valmistettu runsaasti.
Kivikautisilla asuinpaikoilla on lähes aina runsaasti kvartsi-iskoksia, joita syntyi
runsaasti hukkapaloina pienempiä esineitä esimerkiksi nuolenkärkiä ja kaapimia
työstettäessä. Vanhin tunnettu kvartsilouhos on esikeraamiselta ajalta 8 000-5 000 eKr. Askolan Kopinkalliosta, missä kvartsia on leveinä helposti lohkottavina juonteina. Kvartsin sijasta on voitu käyttää myös kvartsiittia, kvartsikeratofyyria ja maasälpäporfyriittia. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
.1111 |  |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
