|
||||||||||||||||||
       |
||||||||||||||||||
 |
1 | 1 | w |  |
||||||||||||||
|
|
|
 |
||||||||||||||||
|
Arkeologisesti
ihmisyyden ilmaantumisen kriteereitä voidaan valita eri perustein. Varhaisimpia merkkejä
on työkalujen ilmaantuminen löytöaineistoihin 2,7 miljoonaa vuotta sitten. Korkeammista
henkisistä kyvyistä kertoo noin 33 000 vuotta sitten alkanut kuvien teko. Hautaukset
kertovat ihmisestä, joka on ajatellut kuolleen jatkavan elämäänsä jossain toisessa
maailmassa. Kyseessä on abstrakti ajattelu, jonka kaltaista ei millään eläimellä ole. |
|||||||||||||||||
| On
kiistanalaista, hautasiko Neanderthalin ihminen vainajiaan. Nykyihmiset ovat joka
tapauksessa jo varhain näin tehneet. Hautauksiin on usein liittynyt uskomus, että
ihminen tavalla tai toisella hyödyntää esineitä, jotka on asetettu hänen mukaansa
hautaan. Näin arkeologeille on säilynyt lähes uusia ja hyväkuntoisia esineitä,
asuinpaikoilta kun löytyy yleensä vain rikkoutunutta, jätteeksi muuttunutta tavaraa. Hauta-annit kertovat meille esihistoriallisen ajan ihmisen uskomuksista. Erot samanaikaisten hautauksien välillä kertovat myös sosiaalisista eroista muinoin eläneiden ihmisten välillä. Yhtäläiset hauta-annit kertovat vähintäänkin tasa-arvoisuutta painottaneesta ideologiasta. Rikkaat ja köyhät haudat samassa kalmistossa kertovat, että yhteisössä on ollut sosiaalisia eroja. Manner-Suomen hapan maaperä on hävittänyt kivikaudella haudattujen
vainajien luut siten, että täältä ei ole löytynyt kuin muutamia luun ja
hammaskiilteen kappaleita heidän jäänteinään. Useilta periodeilta, kuten
varhaiskampakeraamiselta ajalta tai Kiukais-kulttuurin piiristä ei tunneta hautauksia
ollenkaan. Ehkä noina kausina hautaan ei laitettu mitään säilyvistä aineista
valmistettuja anteja tai vainajat on haudattu maan päälle, jolloin pedot ovat
huolehtineet vainajan jäännöksistä. Tällainen meille niin oudon tuntuinen tapa on
ollut useilla arktisilla kansoilla ja intiaaneilla. |
||||||||||||||||||
 |
.1111 |  |
||||||||||||||||
