k

Vienan Karjalan Uikujoella Zalavrugan kalliopiirroksessa kolme hiihtäjää on uuvuttanut kumpuilevassa maastossa saaliinsa.

Oletetaan, että varhaisimmat kivestä työkaluja lohkoneet esi-ihmiset olivat raadonsyöjiä, jotka kiviliuskojen avulla saivat raadon nahan rikki ja pystyivät paloittelemaan sitä. Kivillä he pystyivät murskaamaan luita ja pääsivät käsiksi luuytimeen, johon monen raadonsyöjän hampaat eivät riittäneet. Pystyihminen, Homo erectus, oli jo metsästäjä, jonka puisia, 400 000 vuotta vanhoja keihäitä on löydetty Saksasta.

Nykyihminen oli edeltäjiään tehokkaampi, hän pystyi mm. liittämään yhteen eri materiaaleja, tekemään teriä ja varsia. Nykyihminen oli ilmeisesti niin tehokas metsästäjä, että jääkauden loppuvaiheessa hän myötävaikutti suurten eläinten, mammuttien ja villakarvasarvikuonojen kuolemiseen sukupuuttoon.

Kun ravintoa ei enää saatu entisistä lähteistä, oli pakko kehittää maanviljelyä. Suomen vanhimmat maanviljelyn merkit ovat vähän yli 4 000 vuoden takaa, mutta pyynti säilyi tärkeimpänä elinkeinona eteläisessäkin Suomessa aina keskiselle rautakaudelle asti.

Sivun alkuun