Vasarakirveskulttuuri käytti kahdenlaisia kirveitä. Vasarakirveet olivat sota-aseita, joilla oli varmasti myös vahoja symbolisia merkityksiä. Työkirveet olivat yksikertaisia. Ne poikkesivat kampakeraamikkojen kirveistä siinä, että olivat oikoteräisiä, ts. niiden terä oli sivulta katsoen symmetriseksi hiottu.

Vasarakirveskulttuuri poikkeaa edeltäjästään kampakeraamisesta kulttuurista niin monessa suhteessa, että sen otaksutaan saapuneen maahamme väestönsiirron, migraation tuloksena. Asuinpaikat eivät enää sijainneet rantahietikoilla, rannan tuntumassa kylläkin. Paikanvalinta lienee Suomeen asettuneiden kulttuurin kannattajien esi-isien perua, nämä kun olivat olleet maanviljelijöitä ja karjanhoitajia. Suomessa näistä elinkeinoista ei ole löytynyt pitäviä todisteita. Vasarakirveskulttuurille luonteenomainen esine on vasarakirves, taisteluase. Työkirves oli nykyisten kirveiden tapaan oikoteräinen. Kampakeraamikot olivat käyttäneet epäsymmetrisellä teräkulmalla varustettuja poikkikirveitä.