k

Arkeologisten löytöaineistojen avulla määritellyt kulttuurit ymmärretään usein kansojen tai heimojen vastineiksi. Tämä vastaavuus on kuitenkin epävarmaa. Tiedämme, että rokokoo-tyyliä ei vastannut rokokoo-kansa. Etnoarkeologisissa tutkimuksissa on todettu, että etnisyyttä ilmaistaan usein tietyllä materiaalisella symbolilla. Barinbgon alueella Keniassa ryhmään kuuluminen kävi ilmi korvakorujen muotoilusta. Arkeologien niin suuresti rakastama keramiikka ei korreloinut etnisyyden kanssa ollenkaan.

Saamelaiset olivat vielä sata vuotta sitten säilyttäneet perinteisen kulttuurinsa Kuolan niemimaalta Keski-Ruotsiin ja Norjaan. Heidän elinkeinonsa olivat kuitenkin erilaisia ja esineistössä oli niin vähän yhteisiä piirteitä, että arkeologisesti etnistä yhteenkuuluvuutta tuskin pystyisi tunnistamaan. Etnisyys liittyy enemmän kieleen kuin esineisiin. Kielen selvittäminen arkeologisesti on ongelmallista.

On myös muistettava, että vain harvoin kulttuurin muuttuessa tai vaihtuessa kulttuurin kannattajat, kansa on korvautunut toisella. Yleensä kulttuuri muuttuu yhteisön tapojen, tyylien ja muodin muuttuessa ilman suuria väestönsiirtoja.

[Mitä kieltä puhuttiin?]
[Puhuttiinko Suomessa uralilaisia kieliä?]

Sivun alkuun