POHJANMAA

ETELÄ-POHJANMAA

Etelä-Pohjanmaalta tunnetaan Paimion keramiikkaa, Morbyn keramiikkaa, tekstiilikeramiikkaa. Säräisniemi 2:n alaryhmistä alueelta on yhdeltä löytöpaikalta Kjelmøyn keramiikkaa.

Pronssiesineitä Etelä-Pohjanmaalta on löytynyt niukasti. Lestijärven Anttilan keihäänkärki on pohjoisimmalta tunnetulta Paimion keraamiselta asuinpaikalta. Isostakyröstä on löytynyt toisenlainen ase, kieliruotomiekka II periodilta.

Jepualta löytynyt Mälarin kirves on mielenkiintoinen, koska se on ainoita hautalöytöjä lajissaan. Ähtävän Linjebackan solki on meillä ainutlaatuinen.

Yksinkertaisista reikäkirveistä, joita esiintyy laajasti maamme lounaisimmassa osassa on valittu esimerkiksi Närpiöstä löytynyt kappale.

Vöyrin Vitmossenista on löytynyt eräs harvoista tunnetuista pronssikautisista rakennuksen pohjista.

POHJOIS-POHJANMAA

Pohjois-Pohjanmaahan luetaan tässä jaossa niin Perämeren rannikkoalue kuin Kainuukin, joita voisi pitää myös erillisinä alueina. Pronssikautisten röykkiöhautojen levinneisyys ulottuu Pohjois-Pohjanmaan etelärajoille, Pyhäjoelle.

Kainuu on ollut itäisen kulttuuripiirin metallurginen keskus. Yksin Suomussalmelta löytynyt 28 valinmuottia. Tässä sivustossa esimerkkikuvat ovat kuitenkin Rovaniemeltä, Ylitorniosta ja Muhokselta löytyneistä valinmuoteista. Muhokselta on löytynyt myös ainoa kokonaisena säilynyt, pronssikautiseksi ajoitettu suksi.

Tekstiilikeramiikan levinneisyys ulottuu Kemijoelle asti. Säräisniemi 2:n alaryhmistä alueelta on Kjelmøyn kermiikkaa Lovozeron keramiikkaa. Sirnihtan keramiikkaa on muutamalta löytöpaikalta. Anttilan keramiikka on löytynyt erityisen paljon Kainuun alueelta. Morbyn keramiikkaa on yhdeltä rannikon asuinpaikalta paikalta läheltä Etelä-Pohjanmaan rajaa.

Imitoitua tekstiilikeramiikkaa on parilta Pohjois-Pohjanmaan löytöpaikalta.

seuraava sivu
pääosion alkuun