SUKSET


Liperistä löytynyt pronssikautinen muinaissuksi. Kuva Itkosen 1949 mukaan.
 

Sukset ovat kivikautinen keksintö. Kivikaudelle ajoitettuja suksia Suomesta tunnetaan toistaiseksi vain yksi. Vain yksi kokonaisena säilynyt suksi on radiohiilimenetelmällä ajoitettu pronssikautiseksi. Pronssikautisia ajoituksia on lisäksi saatu epävarmalla siitepölymenetelmällä muutamalle sukselle tai sellaisen katkelmalle.

Ainoa kokonaisena säilynyt pronssikautinen suksi on löytynyt Liperistä. Tosin kirjallisuudessa on annettu kaksi eri lukua senkin iäksi. Varhempi ajoitus viittaa esiroomalaisen ajan alkuun, uudempi pronssikaudelle, 700-luvulle eKr.

Liperin suksi on peräti 19 cm leveä. Sen molemmissa reunoissa oleva huullos osoittaa, että alapuoli on ollut nahkapeitteinen. Kansatieteestä tiedetään, että joko toisen suksen tai molempien suksien pohjat päällystettiin usein nahalla siten, että karvat estivät suksea lipsumasta, liukumasta taaksepäin. Liperin suksi on luokiteltu ns. C1-tyypin sukseksi. C-tyypille on ominaista kohotettu jalantila eli päläs, jonka alle on porattu tai kaiverrettu reikä suksisiteen eli mäystimen nauhan pujottamista varten Kohotettu jalantila on säilynyt käytössä nykyaikaan asti.

C-suksien alatyypit määräytyvät suksen pohjan ominaisuuksien mukaan. C1-suksien pohja on tasainen tai hieman kupera ilman uurteita eli olaksia. Mikäli suksen pohjassa on olas, sitä ei luonnollisesti ole pohjattu nahalla. Siitepölyajoituksella pronssikautiseksi on ajoitettu Pattijoelta ja Lapualta löytyneet suksen kärkikappaleet ja Muhokselta löytynyt C-tyypin suksi.

Pattijoen suksi on itse asiassa ajoitettu siitepölyanalyysillä kivikautiseksi, vuoteen 1900 eKr, vaikka se jostain syystä usein mainitaan kirjallisuudessa pronssikautisena.

seuraava sivu
pääosion alkuun