LÄNTINEN PRONSSIKAUSI


 
Läntiselle pronssikaudelle luonteenomainen muinaisjäännös on kiviröykkiöhauta eli hiidenkiuas. Kuvan röykkiö on Perniön Karpinmäeltä. Kuva Eero Muurimäki.
 

Suomen rannikkoalue joutui jo kivikauden loppupuolella, Kiukaisten kulttuurin aikana skandinaavisen vaikutuksen alaiseksi. Ilmeisesti veneet tai laivat olivat kehittyneet niin paljon, että Itämeren ylitys kävi mahdolliseksi. Skandinaavisia esinetyyppejä, joita tuolloin omaksuttiin, olivat mm. kiviset yksinkertaiset kirveet. Piisirppejä tuotiin maahamme tuolloin, mahdollisesti vielä vanhemman pronssikaudenkin puolella. Kiukaisten Uotinmäestä tunnetaan yksi skandinaavistyyppinen paasiarkkuhauta. Se kaivettiin tosin aivan 1900-luvun alussa jolloin dokumentaatio ei ollut nykytasolla. Paasiarkusta ei ole valokuvaa.

Läntinen alue määritellään kahden tai kolmen kriteerin perusteella , joita ovat kiviröykkiöhaudat, läntisen metalliesinelöydöt ja keramiikkatyypit . Läntisellä alueella vainajat haudattiin suuriin kiviröykkiöhautoihin, "hiidenkiukaisiin". Rannikkoalueella käytettiin keramiikkatyyliä, ns. Paimion keramiikkaa ja jossain määrin myös ns. maljatyypin astioita. Rannikkoalueelta on löytynyt enemmän skandinaavisia esineitä kuin sisämaasta, vaikka ne eivät sielläkään tuntemattomia olleetkaan. Rannikkokulttuurilla on ilmeisesti ollut oma talomallinsa. Näitä on toistaiseksi tutkittu kaivauksilla liian vähän yleistysten tekemiseksi.

Näiden kriteerien perusteella läntisestä kulttuuripiirin laajuudesta saadaan hyvä kuva, vaikka eri tekijöiden levinneisyys ei olekaan aivan sama. Paimion keramiikan löytöpaikkojen mukaan määriteltynä läntinen pronssikautinen kulttuuripiiri on ulottunut idässä Askolaan tai Porvoon Böleen, jonka keramiikka poikkeaa hieman tyypillisestä länsisuomalaisesta Paimion keramiikasta. Pohjoisimmat Paimion keramiikan löytöpaikat ovat Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla.

Pronssikautisten röykkiöhautojen levinneisyyden perusteella läntisen kulttuuripiirin rajoja on vaikea määritellä, koska röykkiöhautaus jatkui vielä pitkälle rautakauteen. Röykkiöitä, jotka muodoltaan muistuttavat pronssikautisia, on tavattu aina idässä aina Karjalan kannakselle asti. Alue on hitaan maankohoamisen piirissä, joten korkeuden avulla röykkiötä ei voi ajoittaa. Hyvä kriteeri on kuitenkin röykkiöistä tulleet esinelöydöt. Viime vuosIna on itäisimmät esinelöydöt saatu Kotkan Kaarniemen Salovaarasta, josta on löytynyt okapäinen pienilevyinen pronssikautinen nappi. Läntisen hautauksen voi siten katsoa ulottuneen ainakin Kotkaan asti. Itäisimmät pronssikautiset läntisen esineet ovat läytyneet Viipurista.

Pohjoisessa maankohoaminen on nopeaa. Pohjanlahden pohjoisosan röykkiöistä on hiljattain ilmestynyt Jari Okkosen tutkimus, jonka mukaan pronssikautisten röykkiöhautojen yhtenäinen esiintymisalue ulottuisi Pohjois-Pohjanmaan etelärajoille Pyhäjoelle asti, vaikka esineitä ei niin pohjoisesta ole tavattukaan.

seuraava sivu
pääosion alkuun