LAIVALATOMUS - MERENKULKIJAN HAUTA



Laivalatomus Grytverksnäsetissä, Ahvenamaalla. Kuva Helsingin yliopiston arkeologian laitos.
 

Laivalatomus on Itämeren piirin hautatyyppi. Enemmistö laivalatomuksista on Gotlannista. Baltiasta tunnetaan muutama laivalatomus. Niitä pidetään skandinaavisten siirtolaisten rakentamina keramiikkalöytöjen perusteella. Kartta Grönrosin (1980) mukaan.
 

Laivalatomus, laivan muotoon järjestetyt kivipaadet on skandinaavinen hautamuoto, jota tavataan yksittäisin esimerkein myös Itämeren itäpuolella. Vanhimmat laivalatomukset ovat pronssikautisia. Vanhemmalla rautakaudella laivalatomuksia pystytettiin hyvin vähän, mutta viikinkiajalla perinne taas elpyi. Laivalatomus ei Skandinaviassakaan ollut koskaan millään alueella vallitseva hautausmuoto, vaan esiintyi aina muiden hautaustapojen rinnalla. Erityisen runsaasti niitä on Gotlannissa, josta tunnetaan yli 300 latomusta. Laivalatomuksia on rakennettu pohjoisessa aina Norrlantia myöten. Useimmista skandinaavisistakaan laivalatomuksista ei ole löytöjä, joten ne voivat olla muutakin kuin hautoja.

Suomessa varmoja laivalatomuksia on Ahvenanmaalla, jossa Sundin Grytverksnäsetissä on kuuden laivalatomuksen ryhmä. Ne ovat lajinsa tyypillisiä esimerkkejä, Suomen mantereelta löytyneet latomukset ovat muodoltaan epämääräisempiä eivätkä täten varmuudella laivalatomuksiksi tarkoitettuja. Laihian Murhaaston latomuksen keulakivi muodostuu kiintokivestä. Rauniota on mahdollisesti pidennetty, joten laivamainen muoto saattaa olla sattumaa.

Grytverksnäsetin latomuksista kolme on tutkittu, mutta mitään ajoittavia löytöjä ei niistä saatu. Saman kalmiston röykkiöstä löytyi kuitenkin pronssikautista keramiikkaa, joten luultavimmin myös laivalatomukset ovat pronssikautisia.

Laiva on luonnollinen hauta silloin, kun uskotaan etävainajalan sijaitsevan kaukaisten vesien takana.

seuraava sivu
pääosion alkuun