VAATETUS |
Saarijärven museon muinaispukunäyttelyä varten valmistettiin Tanskan tammiarkkulöytöjen mukaiset miehen ja naisen asut. Kuva Olavi Lahtela, Saarijärven museo. |
Suomesta on löytynyt skandinaavisia koruja. On luultavaa, että nämä korut ovat liittyneet vaatteisiin, jotka myös ovat olleet myös skandinaavisen muodin mukaisia. Kangasta täällä on osattu kutoa. Onhan jo kivikauden lopun keramiikassa tavattu kangaspainanteita. Tosin on yhä kiistanlaista, onko tekstilikeramiikka nimeään vastaavaan. Ruotsalainen arkeologi Birgitta Hulthén väittää, että painanteet olisi saatu aikaan pyörittämällä ns. makramee-punosta astian pinnalla. Skandinavian eteläosien pronssikauden muoti tunnetaan hämmästyttävän hyvin. Tanskan tammiarkkuhautauksissa on säilynyt muutamia vainajia pukuineen lähes täydellisesti. Asut olivat kaksiniitistä villakangasta. Miehellä alusasuna oli yksinkertainen, oikean olan yli kiinnitetty paitamainen vaate. Päällä oli viitta, joka oli usein puolisoikea muodoltaan. Vaatteiden muodoista voidaan nähdä, että esikuvina ovat olleet eläinten vuodista valmistetut vaatteet. Hattu oli pyöreä tai hieman kuperapohjainen ja joskus nukitettu. Naisen pukuja tunnetaan useampia malleja. Käytössä oli modernin näköinen paita. Naisella saattoi olla hyvin eksoottisen näköinen nyörihame. Ilmeisesti suuria, nelikulmaisia vaatekappaleita käytettiin peittävämpänä vaippahameena. |