KIVIESINEITÄ YHÄ KÄYTÖSSÄ


Euran Luistarista on löydetty pronssikaudella käytössä olleita kiviesineitä. Kuva Esa Suominen, Museovirasto.

Metallien käyttö ei alkanut yhtäkkisesti vaan niiden määrä lisääntyi vähitellen. Joskus on kysytty, voidaanko Suomen osalta edes puhua pronssikaudesta, metalliesineitä kun täältä on löydetty niin vähän. Toki kaikki periodijaot ovat osin sopimuksen varaisia, mutta ainakin Länsi-Suomen myöhäisen pronssikauden osalta on todisteita siitä, että pronssi olisi syrjäyttänyt hiotut kiviesineet. Todisteet tästä tulevat parhaiten tutkitulta läntisen pronssikauden asuinpaikalta, Nakkilan Rieskaronmäen asuinalueelta. Sieltä ei nimittäin ole löydetty yhtään hiottuja kiviesineitä, eikä edes tällaisten katkelmia, joita isommilta kivikautisilta asuinpaikkakaivauksilta aina löytyy.

Toisaalta Euran Luistarissa ei keramiikkalöytöjen perusteella ole ollut kivikaudella asutusta. Sieltä on taas löytynyt hiottuja kiviesineitä ja niiden kappaleita. Rieskaronmäestäkin löytyi kvartsisia ja kvartsiittisia kaapimia, samoin muutama piikaavin ja veitsi. Kivi olisi siten käytössä erityisesti pienterissä pronssikauden jälkimmäiselläkään puoliskolla. Kvartsi ja pii ovat kovempia materiaaleja kuin pronssi. Niistä sai terävämpiä ja kestävämpiä teriä esimerkiksi nahkojen kaavintaan.

Pronssisia nuolenkärkiä ei Suomesta ole löytynyt. Rannikkoalueella käytettiin ilmeisesti paljon luisia nuolenkärkiä. Sisämaassa ja Pohjois-Suomessa käytettiin piistä, kvartsista tai kvartsiitista valmistettuja tasakantaisia nuolenkärkiä.

seuraava sivu
pääosion alkuun