SUOMALAISET MÄLARIN KIRVESLÖYDÖT


Kaksi Suomesta löytynyttä Mälarin kirvestä. Kuva Helsingin yliopiston arkeologian laitos.
 

Mälarin kirveet ovat pienikokoisia. Niiden putki on suhteellisen pitkä verrattuna teräosaan. Ne on koristettu terän ja putken väliseltä alueelta neljällä, viidellä poikittaisella kohoharjalla. Terässä on silmukka, johon kiinnitetty nuora on estänyt terää putoamasta varrestaan.

Mälarin kirveitä esiintyy runsaasti niin Keski-Ruotsissa Mälarin laaksossa kuin Itä-Venäjälläkin. Välialueelta löytöjä on vain vähän. Venäläiset ovat aina pitäneet tyyppiä kotoperäisenä omassa maassaan. Suomalainen Itä-Euroopan arkeologiaan erikoistunut A. M. Tallgren katsoi vuosisadan alussa, että tyyppi kulkeutui Venäjälle ruotsalaisten mukana, jotka olisivat viikinkien tavoin perustaneet siirtokuntia alueelle. Kysymys tyypin alkuperästä on yhä ratkaisematta.



 

Suomesta on löytynyt kaksitoista Mälarin kirvestä. Näistä neljä on valmistettu Keski-Ruotsissa tai Itämeren kaakkoisosan alueella. Loput ovat paikallisia muunnelmia. Vain yhden Jepualta röykkiöstä löytyneen kirveen löytöyhteydet tunnetaan. Jepuan kirves on löytynyt röykkiöstä. Sen ohella löytyi tasakantaisia nuolenkärkiä, mutta ei metalliesineitä.

Myös Skandinaviassa Mälarin kirveet ovat yksinäislöytöjä, mikä hankaloittaa ajoitusta. Meinander ajoittaa ne aivan pronssikauden lopulle, V ja VI periodille. Ruotsissa Mälarin kirveet ajoitetaan IV-V periodeille. Mälarin kirveiden valinmuotteja on Suomesta löytynyt kaksi kappaletta, Suomussalmelta ja Kemistä.

seuraava sivu
pääosion alkuun