ASEET


Skandinaavisissa kalliopiirroksissa esiintyy yleisesti aseiden ja niitä pitelevien miesten kuvia. Aseet on kuvattu luonnollisessa koossa, ihmishahmot ovat pienempiä. Kuviin liittyy usein myös hedelmällisyyssymboliikkaa.
 

Uutta metallia, pronssia, ryhdyttiin luonnollisesti hyödyntämään aseiden valmistuksessa. Jo kuparikaudella käytettiin Euroopassa kuparia sotakirveiden raaka-aineena, jotka puolestaan toimivat esikuvina kivisille vasarakirveille. Uuden teknologian käyttöönoton syy ei ollut pelkästään pronssin tekninen ylivertaisuus. Sodankäynnin ollessa kamppailua mies miestä vastaan psykologinen yliote oli sillä, jolla oli esittää vaativinta teknologiaa edustavat aseet niiden todellisesta tehokkuudesta riippumatta.

Skandinaviassa miehen aseistus oli miekka, keihäs, kirves, joskus tikari ja lyhyt miekka. Kaikista näistä tunnetaan esimerkkejä myös Suomesta. Jousi ja nuoli olivat ainakin metsästyksessä käytössä. Keihästä voitiin käyttää yhtä lailla metsästysvälineenä kuin sota-aseenakin.

Jousia on säilynyt koko Euroopassa äärimmäisen harvoin, nuolista säilyvät yleensä vain kiviset tai metalliset kärjet. Luisia nuolen- ja keihäänkärkiä tunnetaan hyvin vähän.

Metalliset aseet tulivat pronssikaudella yhä tärkeimmiksi vallan ja prestiisin eli arvovallan symboleiksi Euroopassa. Aseilla itsellään on voitu ajatella olevan jumalallisia voimia. Vuosien 2800 ja 1700 eKr. välillä Alppien alueella tehtiin suuria kalliopiirroskenttiä, jossa on kuvattuina tuhansittain luonnollisen kokoisia aseita. Asekultti oli levinnyt myös Etelä-Skandinaviaan, josta tunnetaan aseita esittäviä kalliopiirroksia.

seuraava sivu
pääosion alkuun