LÄNTISTEN ESINEIDEN JAKAUMA |
Suomen vanhemman pronssikauden läntiset esinelöydöt. Suomen nuoremman pronssikauden läntiset esinelöydöt. |
Suomen pronssikauden esineiden alueellisen ja ajallisen jakauman piirteet ovat mielenkiintoisia. Vanhemman pronssikauden esinelöydöt ovat varsin tasaisesti jakautuneen rannikkoalueelle, joka on ollut helpoimmin Skandinaviasta käsin saavutettavissa. Poikkeuksena on Luopioisten tikari, eräs vanhimmista esineistä, joka on löytynyt kaukaa sisämaasta. Myöhäisen pronssikauden esinelöytöjen jakauma on erilainen. Luonais-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta on löytynyt niukasti esineitä vanhemman pronssikauden tapaan. Sisämaassa ja Pohjois-Suomessa on enemmän hajalöytöjä ja ne ovat kauempana rannikosta kuin vanhemman pronssikauden hajalöydöt. Täysin uutta on huomattava löytökeskittymä Kokemäenjoen suuosassa, muinaisen Panelianlahden rannoilla. Tämä viittaa siihen, että kauppa olisi organisoitunut, muuttunut ystävänlahjojen vaihdosta "kaupallisempaan" suuntaan. On vaikea keksiä muuta perustelua Kokemäenjoen suun erityisasemalle kuin Skandinaviasta käsin alueelle suuntautunut turkisten haku. Skandinaavit olivat ilmeisesti organisoineet alkuväestön yhteisöt omien päällikkökuntiensa mallien mukaan. Kokemäenjoen suussa asuneet yhteisöt hankkivat ehkä turkiksia Kokemäenjoen vesistöalueella olevilta sisämaan asukkailta ja välittivät nämä skandinaaveille, joiden ei ole tarvinnut edetä jokisuuta kauemmas haluttuja tuotteita hakiessaan. |