SUOMEN PRONSSIKAUSI


 

Mitä pronssikaudella ja varhaismetallikaudella tarkoitetaan?

Jakoa kivi-, pronssi- ja rautakauteen on arvosteltu jo 1930-luvulta lähtien, koska se ei kuvaa yhteiskuntien olennaisia piirteitä. On katsottu, että elinkeinoihin perustuva jako olisi parempi. Yhteisöt voisi jakaa pyynti-, maatalous- ja teollistuneisiin yhteisöihin. Arkeologian kannalta ongelmana on, että siirtymävaiheet eri tuotantomuodosta toiseen voivat olla hyvin pitkiä, Suomessa jopa tuhansia vuosia. Yksittäisestä asuinpaikasta ei aina pystytä sanomaan, mitä elinkeinoa tai elinkeinoja siellä on harjoitettu ja millä on saatu pääasiallinen elanto. Moni esine on valmistettu maanviljely-yhteisössä, mutta se on joutunut pyyntiyhteisölle ennen maahan hautautumistaan. Jako kivi-, pronssi- ja rautakauteen on selkeydessään käyttökelpoinen, vaikkakaan yhteisöjen taloudellisen pohjan tutkimusta ei pidä unohtaa.

Koko pronssikaudelta maastamme tunnetaan vain noin 150 metalliesinettä, siis vain 15 kappaletta vuosisataa kohden. Pronssikautta on pidetty ylellisyytenä oloissamme. Löytöjen määrä ei kuitenkaan anna kuvaa metalliesineiden yleisyydestä. Kiviterät menettävät selvästi merkityksensä pronssikauden mittaan. Pronssia on ollut käytössä, mutta sitä on laitettu hyvin säästeliäästi hautoihin ja kätköihin. Asuinpaikoilta pronssia ei juuri löydy edes runsaspronssisesta Etelä-Skandinaviasta.

Tärkeä syy metalliesineiden vähyyteen on myös se, että kuluneiden esineiden metalli on luultavasti sulatettu ja käytetty uudestaan. Metallurgisilla analyyseilla ei juurikaan ole onnistuttu selvittämään metallien alkuperä-alueita. Löytyneiden esineiden metalli on peräisin monesta eri lähteestä.

Rannikkoalueella pronssikausi on aiheuttanut varsin selviä kulttuurikuvan muutoksia. Sisämaassa muutokset ovat vähäisempiä, eivätkä ne ajoitu kovinkaan selvästi toisen vuosituhannen puoliväliin ennen ajanlaskumme alkua.

Usein käytetiin ajanjaksosta, joka alkaa 1500 eKr. ja päättyy ajanlaskun taitteeseen tai keramiikan häviämiseen Sisä-Suomessa noin 300 jKr. , nimitystä varhaismetallikausi. Varhaismetallikauden lopulla rauta oli jo käytössä. Nimitys on perusteltu metallien harvinaisuuden takia. Siirtyminen pronssista rautaan ei näytä tuoneen nopeaa muutosta elämään Suomessa. Toisin oli Etelä-Skandinaviassa ja sen eteläpuolisessa Euroopassa, jossa vanhat yhteisöt näyttivät romahtavan ja uudet syntyvän rautakauden tulon yhteydessä.

seuraava sivu
pääosion alkuun