UURNAKENTTÄKULTTUURIT


Lähes koko Keski-Euroopassa oli uurnahautakulttuurin piirissä nuoremmalla pronssikaudella. Kartta Burenhultin 2000 mukaan.
 

Erilaiset uurnahautakalmistot ovat tyypillisiä myöhäispronssikauden ilmiöitä. Niiden mukaan on nimetty uurnahautakulttuuri tai ehkä paremminkin uurnahautakulttuurit. Niille on omaista polttohautaukset, joissa vainajan palaneet luut sijoitettiin uurniin. Uurnat on puolestaan asetettu kuoppiin. Uurnahautakulttuurien piirissä oli kuitenkin käytössä myös muita hautamuotoja.

Keski-Euroopan uurnahautakulttuuri on jaettu periodeihin, jotka on nimetty Halstattin löytöpaikan mukaan. Hallstatt A ja B 1200 - 800 eKr. on pronssikautta, C- ja D 800 - 500 eKr. on jo varhaista rautakautta.

Koko uurnahautatraditiolle on tyypillistä asuinpaikat, jotka on ympäröity paaluvarustuksella. Ne sijaitsivat kukkuloilla, moreeniharjanteilla, niemissä, saarilla tai jokien rannoilla. Asuinpakat olivat usein ympäröity maavallein ja paaluvarustuksin. Suurimmillaan paaluvarustuksen sisällä oli 35 hehtaarin alue.

Hautakumpu- ja uurnakenttätraditioiden välillä ei ole kulttuurin murrosta eikä niin ollen uutta väestöä ole tullut alueelle. Kaikki viittaa siihen, että pronssikauden väestö on Keski-Euroopassa ollut kelttejä, siis indoeurooppalaisia.

Uurnakenttäkulttuurin alaryhmistä meille on tärkein Lausitzin kulttuuri itäisen Saksan ja Puolan alueella.

seuraava sivu
pääosion alkuun