Opinnon tyyppi| Opintosuorituksiin ja opintojaksoihin liittyvä tyyppitieto. Näitä ovat Perusopinnot, Aineopinnot, Syventävät opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Harjoittelu
Jatko-opinnot, Muu opintokokonaisuus. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Laitos opintojaksossa| Kuvaa laitoksen suhdetta opintojaksoon; laitos voi olla esim opintojakson vastuuorganisaatio 100%n osuudella. |
| | Osuus | |
| Kieliaine| Kieliopintoja tarkoittava oppiaine, joka voi olla myös äidinkielen opintoja. |
| | Äidinkieli | |
| Opintojakso| Pienin suoritettava opintojen osa. Opintojaksoja ei voi pilkkoa eli ne ovat atomisia. Joissakin opetussuunnitelmissa tai opinto-oppaissa käytetään termiä kurssi samassa merkityksessä kuin termiä opintojakso tässä tietorakenteessa. Käytännössä opintojaksoissa (kursseissa) on usein (esim. tentti ja harjoitukset) erikseen arvosteltavia osia. Tässä määrittelyssä opintojakso käsitetään yhtenä kokonaisuutena, mutta sen toteutuksen osat on mahdollista kuvata tietorakenteen suoritustiedoilla ja/tai opetustapahtumatiedoilla. [M2]
Opintojakso siis kokoaa kaikki osasuoritukset yhteen ja suoritustapoja voi olla useita. Erillisten palasten hallinta kuuluu instanssitasolle (opintojaksojen
toteutus), joka määritellään erikseen. [M1] | Kurssi
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| | Laajuus | |
| Opintojakson edeltävyys| |
| Hakukohde| HAREKin määritelmän mukainen hakukohde, Hakukohde voi olla koulutusohjelma, pääaine tai tutkinto, johon hakija hakee opinto-oikeutta. Hakija voi tulla valituksi useampaan hakukohteeseen, mutta hän voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan (opinto-oikeuden) lukuvuodessa. Joissakin valinnoissa voi hakukohteiden määrä olla rajattu. [9]
Koulutustarjonnasta hakijan valittavissa oleva opinto, johon voidaan hakea opinto-oikeutta. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Hakukohdenumero | (HAREK) järjestelmä antaa automaattisesti hakukohdenumeron tietojen tallentamisen jälkeen, eikä sitä voida muuttaa. Tätä numeroa käytetään mm. eräsiirroissa hakukohteen tunnisteena. [5] |
| Valintaerä| HAREKin käsite. Korkeakoululla voi olla useita valintoja ja kukin valinta voi sisältää useita valintaeriä. Valintaerä voi olla esim. kevään valinta tai syksyn valinta. [9] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Valintatapa| Valintatapavaihtoehdot:
1) todistus + valintakoe = valinnan tulos on tehty yhteispistemäärän perusteella
2) valintakoe = valinnan tulos perustuu pelkkään valintakokeen tulokseen
3) todistus = valinnan tuloksen perusteena ovat olleet vain hakijan todistukset [5] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Valinnan tulos| hyväksytty = valinnan tuloksena on hyväksytty
hylätty = valinnan tuloksena on hylätty. Tällaista hakijaa ei valita ko. hakukohteeseen opiskelijaksi, vaikka peruutuksia tulisi.
varalla = käytetään niissä hakukohteissa, joissa peruuntuneet opiskelupaikat täytetään ja niihin kutsutaan uusia opiskelijoita.
varasijalta hyväksytty = kun varalla olleen henkilön valinnan tulos muuttuu hyväksytyksi, päivitetään hänen valinnan tulokseksi 'varasijalta hyväksytyksi'.
[5] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Jonotus| Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa ehdollisesti vastaan tietyn opiskelupaikan, ja jäädä jonottamaan toista mieluisampaa opiskelupaikkaa. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Koodi | |
| | Sijanumero | |
| Opiskelijan valintatieto| Opiskelijan valintaan liittyvä tieto. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Osallistunut valintakokeeseen | Hakija, joka on osallistunut valintakokeeseen riippumatta siitä palauttiko hän valintakoevastausta vai ei. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| Valintakiintiö| Opiskelijavalinnoissa saatetaan käyttää valintakiintiöitä, jolloin tietyille hakijaryhmille on varattu tietty määrä aloituspaikkoja (kriteerinä esim. pohjakoulutus tai äidinkieli). [1] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| | Aloituspaikkojen lukumäärä | |
| Valintalaji| Valintalajeja ovat päävalinta ja erillisvalinta. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Valintaerän hakukohde| Kuvaa tiettyä hakukohdetta valintaerän yhteydessä. Valintaerän hakukohde ilmaisee aloituspaikkojen lukumäärän sekä alimman ja ylimmän pistemäärän jolla voi tulla valituksi. Valintaperustetieto kuvaa millä valintaperusteilla valinta tullaan suorittamaan. Valintaerän hakukohde voi kohdistua johonkin tiettyyn toimipiseeseen, mikäli korkeakoulu antaa samaa koulutusta useassa toimipisteessä. |
| | Aloituspaikkojen lukumäärä | |
| | Hakukohteen ylin valintapistemäärä | Korkein mahdollinen pistemäärä, jonka hakukohteeseen pyrittäessä voi saada (teoreettinen maksimi). [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Hakukohteen alin valintapistemäärä | Alin pistemäärä, jolla on tullut hyväksytyksi hakukohteeseen mukaan lukien varasijalta hyväksyttyjen pistemäärät. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Valintaperuste | 18.3§ Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. (715/2004)
(Yliopistolaki (645/1997))
Valintaperusteita ovat ne tekijät, joiden pohjalta hakija voi tulla hyväksytyksi tiettyyn hakukohteeseen. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| Opiskelupaikan vastaanottaminen| Tapahtuma, jolloin opiskelupaikan hakija ilmoittaa ottavansa tietyn opiskelupaikan vastaan, opiskelupaikan vastaanottotavan mukaisella tavalla. |
| | Vastaanottamispäivämäärä | |
| Opiskelupaikan hakija| Opiskelupaikan hakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on lähettänyt korkeakoulun hakukohteeseen hakemuksen saadakseen tutkinnon suoritusoikeuden. [2]
Tässä tapauksessa tutkinnolla tarkoitetaan perustutkintoa, koska kyse on HAREKin tiedoista. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Hakijanumero | Hakijanumero.
Hakijanro on hakijan yksilöivä numero, HAREKin tunnistetieto, jonka järjestelmä antaa automaattisesti hakemuslomakkeen tallentamisen jälkeen, eikä sitä voi muuttaa. Hakijanumero pysyy samana, vaikka hakijalla olisi useita hakemuksia eri yliopistoissa. [5]
AMKREKissä on vastaava hakijanumero, joskin eri numeroavaruudessa. [Oma määritelmä (OhaTV)] | Hakijanumero
| Valinta| HAREKin käsite. Valinnat voidaan luokitella pää- ja erillisvalintoihin. [9]
Yhteen valintaan voi tulla yksi tai useampi hakukohde. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opiskelupaikkahakemus| Opiskelijan hakuun liittyvä tieto. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Hakemusnumero | Hakemusnumero.
Hakemusnumero on HAREKin antama hakemuksen yksilöivä tunniste. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Prioriteetti | Hakukohteen ensisijaisuusjärjestys [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| Korkeakoulukelpoisuus| 7.2§ Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä, että koulutuksen pohjana ovat lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus taikka jollei yliopisto toisin päätä. Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus.(715/2004)
18a§ Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkintoasetuksessa (1000/1994) tarkoitetun tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Mitä tässä
momentissa säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee myös kelpoisuutta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.
Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin taikka jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat tieteelliseen, taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (715/2004)
Yliopistolaki (645/1997) |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Varasija| Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa ehdollisesti vastaan tietyn opiskelupaikan, ja jäädä jonottamaan toista mieluisampaa opiskelupaikkaa. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Koodi | |
| | Sijanumero | |
| Opiskelupaikan vastaanottotapa| Kuvaa niitä tapoja, joilla opiskelupaikan voi ottaa vastaan, esim sitovasti, ehdollisesti. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Koulutus| Koulutus kuvaa mahdollisia tutkintoon ja koulutusohjelmiin liittyvien käsitteiden kombinaatioita, joita voi hakea ja opiskella. Korkeakoulun opinto-oikeudet kohdistuvat johonkin annettavaan koulutukseen, samoin korkeakoulun hakukohteet opiskelijahauissa. Koulutus on korkeakoulukohtaista ja tiettyyn aikajaksoon sidottua, ja se määrittelee vähintään koulutuksen koulutusalan, mutta esim tutkinto-opintojen osalta se voi sisältää myös tutkinto- ja tutkintonimiketiedot, opintoalan, koulutusohjelman, suuntautumisvaihtoehdon sekä pääaineen tiedot.
Ammattikorkeakoulujen virallisen koulutuksen osalta tieto saadaan koulutusohjelmapäätöksistä. Koulutus voi myös olla suunnattu jollekin tietylle ryhmälle, esim Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille tai Nuorille. |
| | Harjoittelun osuus | |
| | Tutkinnon laajuus | |
| Tutkintonimike| Tarkoittaa ammatillisista perustutkinnoista annetussa asetuksessa mainittuja tutkintonimikettä. Tutkintonimike vastaa työelämän ammattinimikettä. Samaan tutkintoon voi valmistua eri tutkintonimikkeillä, esim tutkintonimikkeet sairaanhoitaja ja kätilö ovat molemmat Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoja. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opintoala| Opintoala on koulutusalaa tarkempi koulutuksen jaottelu. Esim Kulttuurialan opintoaloja ovat mm Teatteri ja tanssi, Musiikki ja Kuvataide. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Suuntautumisvaihtoehto| Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua tietyn alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen eli valita jonkin suuntautumisvaihtoehdon.[1] Ns virallisilla suuntautumisvaihtoehdoilla on Tilastokeskuksen käyttämä opetushallinnon koodi. Epävirallisia suuntautumisvaihtoehtoja ovat korkeakoulun omia suuntautumisvaihtoehtoja, joiden avulla virallisten koulutusohjelmien eri kokonaisuudet ryhmitellään korkeakoulun oman tarjonnan mukaisesti. |
| | Koodi | |
| | Opetushallinnon koodi | |
| | Nimi | |
| Oppiaine| Oppiaineella voi olla pää- tai sivuaineen rooli. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Koulutusohjelma| Koulutusohjelmalla tarkoitetaan korkeakouluissa yleensä monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. [1] Ns virallisilla koulutusohjelmilla on Tilastokeskuksen käyttämä opetushallinnon koodi. Epävirallisia koulutusohjelmia ovat korkeakoulun itsensä järjestämät koulutusohjelman lailla käyttäytyvät kokonaisuudet, jotka eivät liity tutkintoon tähtäävään opiskeluun. |
| | Koodi | |
| | Opetushallinnon koodi | |
| | Nimi | |
| Koulutusala| Koulutusala on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Korkeakoluissa voidaan suorittaa alempia korkeakoulututkintoja ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla. Suurimmat koulutusalat ovat teknillistieteellinen koulutusala, humanistinen koulutusala ja luonnontieteellinen koulutusala. Pienimpiä aloja ovat kuvataideala, teatterin ja tanssin koulutusala sekä eläinlääketieteellinen koulutusala. Korkeakouluille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. [1] | Opintoala
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Koulutus korkeakoulussa| |
| | Päätöspäivämäärä | |
| HOPSin opintojakso| Kuvaa koska opiskelija aikoo HOPS:insa mukaisesti suorittaa jonkun tietyn opintojakson. Opintojakson suorittamisen jälkeen kyseinen suoritus liitetään HOPSin opintojaksoon, jolloin se kerryttää opiskelijan opintopistemäärää. |
| Henkilökohtainen opintosuunnitelma| Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnnitelma (HOPS) perustuu opetussuunnitelmaan, ja se sisältää opetussuunnitelmassa olevat opintojaksot sekä niiden opiskelijan arvioimat suoritusajankohdat. HOPS kertoo suoritettavan laajuuden, joka voi olla pienempi kuin opiskelijan suorittaman tutkinnon laajuus, mikäli opiskelija on saanut joitakin opetussuunnitelman opintoja hyväksiluetuiksi. |
| | Suoritettava laajuus | |
| HOPSin opintokokonaisuus| |
| Kansainvälinen opiskelijavaihto| Kotimaisen ja ulkomaisen korkeakoulun välinen opiskelijaliikkuvuus. |
| | Oppilaitos | |
| Vaihto-ohjelma| Opiskelijavaihdon mahdollistava sopimusten tms. järjestelyjen kokonaisuus. [Oma määritelmä (OhaTV)]
Koodistoluettelossa CIMO -koodiston arvot. [8] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Kotimainen opiskelijavaihto| Opiskelijavaihtoa, joka tapahtuu kotimaisten korkeakoulujen välillä. |
| Harjoittelijavaihto| Tutkintoon sisältyvä harjoittelu voidaan suorittaa osittain tai kokonaan harjoittelijavaihdon yhteydessä. Harjoittelujakso voi olla palkatonta tai palkallista. Ulkomailla suoritettava harjoittelujakso noudattaa kotimaan harjoittelun ohjeistusta. Opiskelija järjestää yleensä itse harjoittelupaikan ja siihen liittyvät käytännön sopimusjärjestelyt, mutta korkeakoulu voi avustaa harjoittelupaikan järjestämisestä. Harjoittelujakso hyväksiluetaan suoritettavaan tutkintoon. Harjoittelupaikaksi kelpaavat yritykset, yksityiset sekä julkiset organisaatiot. |
| Opiskelijaliikkuvuus| Opiskelijaliikkuvuudella tarkoitetaan kotimaassa tai ulkomailla tapahtuvaa toimintaa, jonka aikana opiskelija suorittaa opintoja muualla kuin varsinaisessa korkeakoulussaan. Opiskelijaliikkuvuutta voi tapahtua sekä kotimaassa että ulkomailla. Opiskelijaliikkuvuus jaetaan kestonsa perusteella pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen liikkuvuuteen.
Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi lasketaan kaikki vähintään 3 kk (90 pv) mittaiset jaksot ja lyhytkestoiseksi vähintään 1 vk (5 pv) mutta kuitenkin alle 3 kk (alle 90 pv) mittaiset jaksot.
Opiskelijaliikkuvuus perustuu korkeakoulujen välisiin sopimuksiin, jotka takaavat opintojen maksuttomuuden. Korkeakoulut valitsevat opiskelijavaihtoon lähtevät opiskelijat. Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluetaan täysimääräisesti suoritettavaan tutkintoon.
Pitkän opiskelijavaihtojakson aikana opiskelija suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja yhteistyökorkeakoulussa.
Lyhyet opiskelijavaihtojaksot ovat tyypillisesti opintomatkoja, intensiivikursseja, kilpailumatkoja, yms. Opiskelija voi suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan ulkomailla, mutta ei kuitenkaan koko tutkintoa. |
| | Alkamispäivämäärä | |
| | Päättymispäivämäärä | |
| | Lähtevä/Tuleva | |
| Lukukauden kausitieto| Kuvaa lukukauden ajankohtaa: kevät tai syksy. |
| | Nimi | |
| | Lyhenne | |
| Lukukausi| Tietyn lukuvuoden osa, kevät- tai syyslukukausi. |
| | Nimi | |
| | Lyhenne | |
| Ilmoittautuminen opiskelijaksi| Opiskelijan, yleensä lukukausi-ilmoittautumisen yhteydessä, suorittama ilmoittautuminen läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Läsnäoleva opiskelija saa suorittaa opintoja sinä aikajaksona johon ilmoittautuminen kohdistuu. Tutkinto-opiskelijoiden osalta ilmoittautuminen kohdistuu yleensä yhteen lukukauteen. |
| | Ilmoittautumispäivämäärä | |
| Läsnäolo| Läsnäolon eri vaihtoehdot; läsnä tai poissa. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Lukuvuosi| Vuosittain 1.8 alkava vuoden mittainen opiskelujakso. |
| | Nimi | |
| | Lyhenne | |
| Aikajakso| Annetun ja alkamis- ja päättymispäivämäärän välinen aika. Tyypillisimmät ennaltamääritellyt aikajaksot ovat lukukausi ja lukuvuosi. |
| | Alkamispäivämäärä | |
| | Päättymispäivämäärä | |
| Opintosuorituksen hyväksiluku| Mikäli opiskelijan jokin aikaisempi suoritus vastaa sisällöltään olennaisesti jotakin opiskelijan HOPSissa olevaa opintojaksoa, opiskelijan ei tarvitse kyseistä opintojaksoa suorittaa, vaan aikaisempi suoritus voidaan lukea opiskelijan hyväksi. |
| | Opintojen aikana suoritettu lähdesuoritus | |
| | Hyväksilukupäivämäärä | |
| | Muualla suoritettu | Muussa oppilaitoksessa (myös ulkomailla) suoritettu opintojakso tai opintokokonaisuus, joka hyväksi luetaan omassa korkeakoulussa tehtävään tutkintoon. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| Osaamisen tunnustaminen| Osaamisen tunnustamisen yhteydessä opiskelija todistaa (ns Näyttö tai Näyttökoe) omaavansa yhden tai useamman opintojakson suorittamiseen tarvittavat tiedot, jolloin opiskelija saa näitä vastaavat opintosuoritukset. |
| Opinnäytteen laji| Jaottelee opinnäytteet luokkiin väitöskirja, lisensiaatintutkimus, Pro Gradu -tutkielma tai Diplomityö [Oma määritelmä] |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opintosuoritus| 16.1§ Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, syventäviin opintoihin kuuluvaa tutkielmaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin. ( Yliopisto-asetus (115/1998)) |
| | Suorituspäivämäärä | |
| | Virtuaalilaajuus | |
| | TKlaajuus | |
| | Laajuus | Laajuus ilmaistaan opintopisteillä ja/tai opintoviikoilla. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| Opiskelijaprojekti| Opiskelijaprojekti on projekti, jolla on merkitystä opiskelijan opintojen etenemisen kannalta, ja jossa opiskelija on aktiivinen toimija. Opiskelija suorittaa projektin tehtäviä, jotka suoraan voivat ansaita opiskelijalle opintosuorituksia. Opiskelijaprojekti voi olla hankkeistettu, jolloin siihen liittyy taloustapahtumia. |
| | Laajuus | |
| | TK:n osuus | |
| | Harjoittelun osuus | |
| | Virtuaaliosuus | |
| | Hankkeistettu | |
| Arvosana-asteikko| Arvosanoista koostuva asteikko. Yksi asteikko sisältää keskenään vertailukelpoiset arvosanat. Eri asteikkojen arvosanat eivät ole keskenään vertailukelpoiset. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opinnäyte| Opinnäyte on opintosuoritus, jonka tarkoituksena on todentaa että opiskelija on saavuttanut koulutuksensa tavoitteen mukaisen kompetenssin. Opinnäytteen laji voi olla esim lopputyö, väitöskirja, lisensiaatintutkimus tai Pro Gradu -tutkielma. Opinnäyte voi esiintyä julkaisuissa. Opinnäyte voi olla hankkeistettu, jolloin siihen liittyy taloustapahtumia. |
| | Nimi | |
| | Aloittamispäivämäärä | |
| | Päättämispäivämäärä | |
| | Hankkeistettu | |
| Arvosana| Arvosana-asteikon yksittäiset arvosanat, esim Hyväksytty, Hylätty, 1, 2, 3, 4 ,5. |
| | Koodi | |
| | Arvosana | |
| | Järjestysnumero | |
| Laitos opintosuorituksessa| Kuvaa laitoksen suhdetta opintosuoritukseen. Laitos voi olla esim tuotoksen saajaorganisaatio 100%:n osuudella. |
| | Osuus | |
| Henkilö opinnäytteessä| |
| | Osuus | |
| Tutkintoasetus| 1§ Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opinto-oikeuden peruste| Kuvaa millä perusteilla opinto-oikeus on myönnetty, esim ylioppilastutkinto, pääsykoe. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opiskelija| Henkilö, jolla on opinto-oikeus. Opiskelijalla on yksilöivä opiskelijanumero. |
| | Opiskelijanumero | |
| | Ylioppilaskunnan jäsen | 40.1§ Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. (1504/2007). (Yliopistolaki (645/1997)) |
| Opinto-oikeuden ensisijaisuus| Samaan aikaan voimassa olevista opinto-oikeuksista voidaan tietyksi ajaksi määritellä yksi ensisijaiseksi. Yliopistoissa tulee kerrallaan olla opiskelijakohtaisesti samaan aikaan korkeintaan yksi voimassaoleva ensisijainen opinto-oikeus. |
| | Alkamispäivämäärä | |
| | Päättymispäivämäärä | |
| Opinto-oikeuden päättymisen syy| Kuvaa syitä miksi opinto-oikeus on päättynyt, esim tutkinnon suorittaminen, valmistuminen, eri syistä eroaminen. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opiskelijaryhmän tyyppi| Kuvaa opiskelijaryhmän tyyppiä ja käyttötarkoitusta, esim saapumisryhmä. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Opinto-oikeus| Opinto-oikeus ja opiskeluoikeus rinnastetaan samoiksi termeiksi. [Oma määritelmä (OhaTV)] Opiskeluoikeus on rekisteriin merkittävä tieto tutkinnon, tutkinto-ohjelman, opintokokonaisuuden, vapaan opintokokonaisuuden tai opintojakson (opinnon) suoritusoikeudesta. Opiskeluoikeus-käsitteellä voidaan myös tarkoittaa oikeutta jatko-, erikoistumis- ja JOO-opintoihin. [3, M0] 24§ Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot. [Ammattikorkeakoululaki (351/2003)] 18 e § 2005/556 Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla . [Yliopistolaki (645/1997)} Tutkintoon johtavaan opiskeluoikeuteen liittyy seuraavia tietoja: tiedekunta, tutkinto, koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto ja pääaine. Pakollisia opiskeluoikeuden tietoja näistä ovat tiedekunta, tutkinto ja joko koulutusohjelma tai pääaine. [Oma määritelmä (OhaTV)] | Opiskeluoikeus
| | Opiskelijanumero | |
| | Alkamispäivämäärä | |
| | Päättymispäivämäärä | |
| | Hyväksymispäivämäärä | Opinto-oikeuden hyväksymispäätöksen pvm.
Päivämäärä, jolloin opinto-oikeus on myönnetty opiskelijalle. Perustutkinto-opiskelijoilla merkitty HAREKin valintapäätöspäivämääräkenttään. [Oma määritelmä (OhaTV)] |
| Opiskelijaryhmä| Opiskelijajoukko, jolla on jokin opiskelijaryhmän käyttötarkoituksen kannalta relevantti yhteinen ominaisuus. Esim saapumisryhmä muodostuu opiskelijoista, jotka ovat samana vuonna aloittaneet samansisältöiset opinnot. Opiskelijaryhmälle voidaan kohdistaa esim opintojaksojen toteutuksia. |
| | Koodi | |
| | Nimi | |
| Toteutuksen hintatekijä| Kuvaa opintojakson toteutuksen kokonaishinnan muodostavaa yksittäistä komponenttia, esim palvelumaksun hinta. |
| | Summa | |
| Toteutuksen hinnan laji| Kuvaa kokonaishinnan muodostaman hintatekijän lajia, joita ovat mm Palvelumaksu (se osa opiskelijan maksamaa opintomaksua, jolla katetaan opetuksen järjestämiseen liittyvien opiskelijapalveluiden sekä opetuksen eritysjärjestelyiden kustannukset) ja Lisämaksu (se osa opiskelijan maksamaa opintomaksua, joka välitetään lyhentämättömänä kolmannelle osapuolelle (esim. opintomatkan tai opintomateriaalin kulut) ja joista ei voida antaa alennuksia).
|
| |
| | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |