| Käsite | Kuvaus | Synonyymit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Henkilökohtainen suoritustaso| Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan suhteessa työtehtäviin ja työsuunnitelmaan tai muulla vastaavalla tavalla asetettuihin tavoitteisiin. |
| Suoritustaso | Henkilökohtainen suoritustaso -koodi |
| Tehtävänkuvaus | Tehtävänkuvaus liittyy yleensä arviointijärjestelmään (opetushenkilöstö, muu henkilöstö, C-taulukkolaiset) ja sen keskeisimmät arviointikriteerit ovat sanalliset arvioinnit ongelmanratkaisu, vuorovaikutustaito, vastuu ja valmius (muitakin on, mutta nämä ovat yleensä tärkeimmät)
Tehtävänkuvaus on yleensä laadittu jo ennen henkilön palkkaamista. Käytännössä useammalla henkilöllä voi olla käytännössä
sama tehtävänkuvaus. Tässä yhteydessä kuitenkin oletetaan sen olevan uniikki jokaiselle työntekijälle, koska tehtävänkuvauksen sovitaan ja vahvistetaan lähiesimiehen ja työntekijän kesken työehtosopimuksien määräämien prosessin mukaisesti. Vakanssinumero yhdistää tarvittaessa saman tehtävän eri tehtäväkuvaukset yhdeksi kokonaisuudeksi.
Prosessi alkaa lähiesimiehen laatimalla luonnoksella, johon hän liittää tehtävän nimikkeen sekä sijoitusyksikön. Hän voi liittää tehtävänkuvauksen myös henkilön palvelussuhdejaksotietoon, jos sellainen on jo olemassa. Tämän jälkeen kyseinen työntekijä ja lähiesimies keskustelussa käyvät läpi tehtävänkuvauksen ja sen osana olevan vaativuusarvioinnin. Kummankin allekirjoituksen jälkeen tehtävän kuvaus menee ylemmille tahoille (yleensä tasot yksikön johtaja, arviointiryhmä ja työnantaja eli korkeakoulu) arvioitavaksi. Vaativuusarviointia voidaan muuttaa ylemmissä asteissa, mutta muilta osin työnantajan ja työntekijän yhdessä laatimaa kuvausta ei muuteta. Työnantaja päättää lopullisen arvioinnin, josta määräytyy tehtävän vaativuustaso. Jos kyseessä on uusi tehtävä tai uusi palvelussuhde, prosessi voi mennä läpi ilman työntekijän hyväksyntää. Tässä tapauksessa tehtävänkuvaus voidaan liittää vasta myöhemmin uuteen henkilöön. Tässäkin tapauksessa on ensimmäisessä kehityskeskustelussa muutaman kuukauden kuluttua käytävä laatimisprosessi läpi ainakin, jos katsotaan tarpeelliseksi muuttaa tehtävänkuvausta. |
| Yleiskuvaus | |
| Ongelmanratkaisutaidot | |
| Vuorovaikutustaidot | |
| Vastuut | |
| Valmiudet | |
| Opetus/tutkimuspainotus | |
| Alkupäivämäärä | |
| Päättymispäivämäärä | |
| vakanssinumero | |
| Tehtävän vaativuustaso | Käytetyn palkkausjärjestelmän mukaisesti työtehtävien vaativuuden perusteella määritellään tehtävän vaativuustaso. |
| Vaativuustaso | Tehtävän vaativuustasokoodi |
| Suoritusarviointi | Pääosissa tehtäviä suoritusarviointi tehdään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, mistä syystä yhdelle tehtävänkuvaukselle suoritusarviointeja tulee väistämättä yleensä useita.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmissä suoritusarvioinnin pääarviointitekijät ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja korkeakouluyhteisölliset ansiot, muun henkilöstön vastaavat ovat ammatinhallinta, vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä sekä laatu ja tuloksellisuus
Suoritusarvioinnin laatimisprosessi alkaa lähiesimiehen laatimalla luonnoksella, joka voidaan laatia vain liitettynä johonkin tehtävänkuvaukseen. Työnantaja päättää lopullisen arvioinnin, josta määräytyy henkilökohtainen suoritustaso. |
| Arviointipäivämäärä | |
| Kehittyminen | |
| Osaaminen | |
| Omaaloitteisuus | |
| Yhteistyötaito | |
| Aikaansaavuus | |
| Työhön sitoutuminen | |
| Työn laatu | |
| Taloudellisuus | |
| Perustelu | |
| Opetukselliset ansiot | |
| Tutkimukselliset ansiot | |
| Muut ansiot | |
| Arviointijärjestelmä | Tehtävät voidaan olla arvioida jonkun tietyn arviointijärjestelmän mukaan, joka yleensä pohjautuu etukäteen sovittuihin kriteereihin ja menettelytapoihin.
Esimerkki VPJ on valtion palkkatilastointia varten kehitetty luokitusjärjestelmä, joka palvelee valtiotyönantajan palkka-analyysitarpeita sekä virastoissa että valtionhallinnon keskustasolla. | Tehtäväala
| Koodi | PalvelussuhteenlajiKoodi |
| Nimi | PalvelussuhteenlajiSelite |
| VPJ arviointijarjestelma | |
| Palvelussuhteen laatu | Palvelussuhteen laatu voi olla esimerkiksi !virka toistaiseksi voimassa", "sopimuspalkkainen" tai "määräaikainen virkasuhde". |
| Koodi | PalvelussuhteenlajiKoodi |
| Nimi | PalvelussuhteenlajiSelite |
| Vaativuustason palkka | Palkan perusosa määräytyy vaativuustason palkan mukaan, joista kukin on voimassa tietyn ajan. |
| Summa | |
| Alkamispäivämäärä | |
| Päättymispäivämäärä | |
| Suoritustason kerroin | Kuhunkin suoritustasoon liittyy suoritustasokerroin, jonka mukaisesti palkka korotetaan tehtävätason määrittelemään peruspalkkaan. Kerroin voi vaihdella eri aikoina. |
| Kerroin | |
| Alkamispäivämäärä | |
| Päättymispäivämäärä | |
| Palvelussuhteen laji | Onko palvelussuhde virka- vai työsopimussuhteinen. [24] Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde, joka syntyy, kun henkilö nimitetään virkaan tai hoitamaan muuta julkisten tehtävien kokonaisuutta Virkasuhde voi olla voimassa toistaiseksi tai määräaikainen (1). Työsuhde on yksityisoikeudellinen palvelussuhde, joka syntyy työsopimuksen tekemisellä. Työsopimussuhde voidaan solmia joko toistaiseksi tai määräajaksi (määräaikainen (1) työsuhde). Palvelussuhten lajista käytetään joissakin korkeakouluissa nimitystä hoitapa. |
| Koodi | PalvelussuhteenlajiKoodi |
| Nimi | PalvelussuhteenlajiSelite |
| Palvelussuhde | Palvelussuhde sekä siihen liittyvät ominaisuudet ja muut aspektit määritetään työsopimuksesssa tai sitä vastaavassa työnantajan ja työntekijän sopimuksessa. |
| Alkamispäivämäärä | Palvelussuhteen alkupäivämäärä |
| Päättymispäivämäärä | Palvelussuhteen päättymispäivämäärä |
| sopimusnumero | Palvelussuhteen tarkennin |
| Työnantajavirkamies | Virkamies, jonka tehtäviin kuuluu toimia työnantajan edustajana [25] |
| Palkkiopalvelussuhde | Tieto siitä onko palvelussuhde palkkiopalvessuhde [Oma määritelmä].
Palkkio on
työsuorituksesta tai palveluksesta maksettava korvaus [25] |
| Työntekijä | Työntekijä on työ- tai virkasuhteessa korkeakouluun. |
| Henkilönumero | |
| Toimen luonne | Tietyt virat on määrätty lailla, asetuksella tai viraston päätöksellä hoidettavaksi osa- tai määräaikaisena. [24] |
| Koodi | PalvelussuhteenlajiKoodi |
| Nimi | |
| Rahapalkka | Maksupäivämääränä yhden palkkatiliöinnin perusteella maksettu palkka tietyltä ansainkaudelta. |
| Maksupäivämäärä | Maksupäivämäärä |
| Ansaintakauden alkamispäivämäärä | Alkamispvm |
| Ansaintakaudne päättymispäivämäärä | Päättymispvm |
| Summa | Euroa |
| Palkkatekijä | Valtion palkkatekijäkoodisto [14] laajennettuna korkeakoulujen palkka- ja henkilötekijöillä. | Palkkatekijä
| Koodi | PalkkatekijäKoodi |
| Nimi | PalkkatekijäSelite |
| Palkkatiliöinti | Palvelusjaksoon liittyy tiettynä aikana useita palkkatiliöintejä, jotka muodostuvat kustannuspaikka-tatili-tili- tutkimusprojektiseurantakohde-seurantakohde -kombinaatiosta. Niillä jokaisella on prosenttiosuus. Kunkin palvelujakson palkkatiliöintien prosenttisumma tulee olla tiettynä aikajaksona 100. Kustannuspaikka kertoo sen sisäisen organisaation, jolle palkkakustannukset kohdistetaan.. Ta-tili (talousarviotili) ja tili luokittelevat tiliöinnin kirjanoidon näkökulmasta. Tutkimusprojekti on "perinteinen" korkeakoulujen kirjanpidossa seurattu projekti. Talouden seurankohde on jokin muu luokittelu (esimerkiksi tehtävä, toiminto tai muu tarkempi erittely), johon kyseinen palkkakulu kohdistetaan. |
| Alkamispäivämäärä | |
| Päättymispäivämäärä | |
| Osuus | |
| Osa-aikaisuuden syy | Kertoo osa-aikaisen palvelussuhteen syyn. [24] |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Määräaikaisuuden syy | Määräaikaisen palvelussuhteen syyt virkamieslain/asetuksen perusteella. [24] |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Erosuunta | Erosuuntatiedolla seurataan henkilöstön lähtövaihtuvuutta. Vaihtuvuudessa seurataan erikseen valtion sisäistä vaihtuvuutta (virastojen välisiä työpaikan vaihdoksia) ja ulkoista vaihtuvuutta eli vaihtuvuutta kunnalle ja yksityiselle ym. sektorille. Luonnolliseen poistumaan luetaan ulkoisen vaihtuvuuden lisäksi eri eläkelajeille siirtyneet ja kuolleet. Muu poistuma koostuu pääosin tuntemattomista ja palkattomalle virkavapaalle siirtyneistä. [24] |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Taustatoimen tyyppi | Tieto liitetään työntekijän palvelujaksoon, kun kyseinen työntekijä on nimitetty oman tai toisen viraston määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen ja hänelle on myönnetty palkatonta virkavapautta asianomaisesta palvelussuhteesta. |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Palvelujakso | Palvelujakso on yhteen palvelussuhteeseen tai nimitykseen liittyvä yhtenäinen aikajakso, jolloin kaikki sen ominaisuudet ovat samat.. Yksi palvelussuhde voi koostua peräkkäisistä tai sisäkkäisistä palvelujaksoista. |
| Hoitoprosentti | |
| Alkamispäivämäärä | Poissaolon alkupvm |
| Päättymispäivämäärä | Poissaolon päättymispvm |
| maksuprosentti | |
| Poissaolon syy | Valtiokonttorin poissaolon syy -koodisto Tahtin kuukausitiedon toimituksen sisältöohjeen luvun 13 kustannuslajitietojen mukaisesti [32] sekä organisaatioiden omia lisämääreitä |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Nimike | Valtiokonttorin virka- ja ammattinimikekoodisto. [14] | Virkanimike
| Koodi | |
| Nimi | |
| Tutkijauraporrastaso | Nimikeraportointitaso |
| Ammattiryhmä | Ammattiryhmäluokitteluna käytetään KOTA -ammattiryhmäluokittelua [2] laajennettuna korkeakoulun omilla ammattiryhmä-koodeilla. Ammattiryhmästä käytetään monessa korkeakoulussa vakanssiryhmä-nimitystä. | Henkilöryhmä
| Koodi | |
| Nimi | |
| Poissaolo | Olemassa olevan nimityksen tai sopimuksen sisällä erillisellä ilmoituksella tai päätöksellä tapahtuva poissaolo. Poissaolo voi olla lakisääntöinen, VES/TES-säädöksiin perustuva tai harkinnanvarainen. Poissaolo voi olla myös osittainen sekä palkanmaksun että hoitovelvoitteen suhteen. |
| Alkamispäivämäärä | Poissaolon alkupvm |
| Päättymispäivämäärä | Poissaolon päättymispvm |
| Maksuprosentti | Palkkaprosentti |
| Hoitoprosentti | |
| Opetusala | Viran opetusala: opetusvirkojen tieteenalan täsmennys [Oma määritelmä] |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Työajan tulosalue | Tulosalue on tehtävähierarkian ylin taso.Tulosalueita ovat esimerkiksi tutkimus, Hallinto- ja tukitoiminnot, Perustutkintokoulutus ja Jatkotutkintokoulutus.
Huomautettakoon, että käsitteet työajan tulosalue ja tulosalue näyttäisivät olevan pääsosissa korkeakouluja sama käsite. |
| Tehtävä | Tehtävä on työtehtävähierarkian alin taso, esimerkiksi Monografiasarjojen selvitys , Laurila-talon välimuutot A-taloon . |
| Työaikakirjaustehtävä | Työaikakirjaustehtävillä kohdennetaaan päivittäiset työaikakirjaukset. Tehtävät
muodostavat neliportaisen hierarkian tehtävä, tehtäväryhmä, toiminto ja tulosalue. |
| Koodi | |
| Nimi | |
| Tehtäväryhmä | Tehtäväryhmä on työtehtävähierarkian toiseksi alin taso. Tehtäväryhmiä ovat
esimerkiksi kokonaisuudet lisenssiaattiseminaarit, ylläpito. |
| Työajan toiminto | Työajan toiminto on tehtävähierarkian 2. ylin taso. Toiminto voi olla esimerkiksi
Tietokannat ja portaalit, Luettelointi ja sisällönkuvailu. |
| Toiminto | Toiminnolla tarkoitetaan sitä, mitä organisaatiossa tehdään. Toimintoa kuvataan substantiivilla, verbillä tai vapaaehtoisella adjektiivilla esimerkiksi palvellaan asiakasta, sorvataan akselia, lasketaan pakkoja tai suunnitellaan uutta tuotetta. Prosessit muodostuvat peräkkäisistä toiminnoista, joita yhdistelemällä mahdollistetaan tuotteiden valmistus. Toimintokokonaisuudet voivat prosessien suunnassa ylittää organisatorisia rajoja. |
| Koodi | ToimintoKoodi |
| Selite | ToimintoSelite |
| Työaikakirjaus | Henkilö kohdentaa týöaikakirjauksensa vuorokausitasolla työaikakirjaustehtävälle ja kustannuspaikalle sekä mahdollisesti projektille. |
| Aika | |
| Suorituspäivämäärä | |
| Työnumero | |
| |
Thu Aug 20 12:53:11 EEST 2009