SAARIJÄRVI, VOUDINNIEMI



Saarijärven Voudinniemessä on löytöjä varhaisesta mesoliittisesta ajasta viikinkiajalle. Yksi asutusvaiheista on tekstiilikeraaminen. Kuva Kalle Laitinen, Saarijärven museo.
 

Kaivaus meneillään Voudinniemessä. Kuva Eero Muurimäki, Saarijärven museo.
 

Tekstiilikeraaminen asutusvaihe on vain yksi Voudinlahden esihistoriallisista asutusvaiheista. Paikan esittelyllä voi antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, millaisia vaikeuksia löytöjen yhdistäminen tiettyyn asutusvaiheeseen voi tuottaa.

Saarijärven Voudinniemi on esimerkki edullisessa paikassa sijainneesta sisämaan asuinpaikasta, jossa veden korkeus ei ole paljoa vaihdellut. Voudinniemi on Summasjärven rannalla. Summasjärvi kuroutui eroon Itämeren altaasta pian jääkauden päättymisen jälkeen. Varhaisin asutus Voudinniemeen tuli varhaisella mesoliittisella ajalla (7900-6800 eKr.). Asutusta on myös ollut myöhäismesoliittisena, kampakeraamisena ja Pöljänkeraamisena aikana. Tekstiilikeramiikkaa alueelta on löydetty vain vähän. Tekstiilikeraamisen vaiheen jälkeen asutus on päättynyt tuhanneksi vuodeksi tai ainakaan sen jäänteitä ei ole toistaiseksi löydetty. Viikinkiaikaisesta asutuksesta on osoituksena tulusrauta.


 

Diagrammissa on siitepölyanalyysin pohjalta esitetty Saarijärven Voudinnien kasvillisuushistoiran tärkeimmät tapahtumat. Kuusi yleistyi alueella kivikaudella, noin 3200 ekr. Ensimmäinen kaskiraivio on tehty 2100 eKr. Sen jälkeen viljelyn merkit häviävät. Pronssikauden keskivaiheilla ilmaston viileneminen näkyy jalolojen lehtipuiden osuuden vähenemisenä. 610 jkr. Kaskeaminen alkaa uudelleen pitkä tauon jälkeen. 1250 jkr. viljely tehostuu tavalla, joka viittaa peltoviljelyyn.
 

Voudinlahden edustalta on otettu siitepölynäyte. Se kertoi, että alueen ensimmäinen kaskiraivio raivattiin vuonna 2100 eKr. Ajallisesti kyse on Pöljän keraamisesta vaiheesta. Pöljän keraamiset asuinpaikat ja niiden löytöaineistot viittaavat kuitenkin pyyntiyhteisöön, maanviljelyä ei ole koskaan yhdistetty Pöljän keramiikkaan. Sen sijaan tekstiilikeramiikan ja maanviljelyn yhdistäminen on perusteltua. Maamme kaakkois- ja itäpuolella tekstiilikeraamikkojen tiedetään harjoittaneet maanviljelyä.

Timo Jussila on ajoittanut varhaisimman tekstiilikeramiikan vuoteen 2000 eKr. Tekstiilikeramiikkaa käsittelevässä väitöskirjassaan vuodelta 2001 Mika Lavento on eri mieltä. Hänen mukaansa tekstiilikeramiikkaa ei voi ajoittaa maassamme vuotta 1600 eKr. varhaisemmaksi. Maanviljelyä ja Pöljän keramiikkaa on vaikea yhdistää toisiinsa. Pöljän keramiikan asutus jatkaa täysin kampakeraamista perinnettä. Voudinlahden kaskiraivion ajoitus tukee täten Jussilan varhaista ajoitusta tekstiilikeramiikalle. Varhaisin kaskeaminen jäi Voudinlahdella hyvin lyhytaikaiseksi. Seuraavan kerran Voudinlahdella raivattiin kaskia 600-luvulla jKr., siis lähes 3000 vuoden tauon jälkeen. Peltoviljelyyn siirryttiin siitepölyanalyysin mukaan 1200-luvulla. Historiallisten lähteiden perustella on aiemmin otaksuttu, että maanviljely on alkanut Keski-Suomen pohjoisosissa vasta 1500-luvulla. Siitepölyanalyysit ovat muuttaneet näkemystä.

seuraava sivu
pääosion alkuun