SKANDINAVIAN PRONSSIKAUSI |
Vanhemman pronssikauden hauta-anteja Trindhøjn turvekummusta Tanskassa. Kuva Madsen 1876. |
Skandinavian pronssikauden katsotaan alkaneen vuonna 1700 eKr. Pronssikauden vanhinta jaksoa 1700 - 1500 ekr. on nimitetty paasiarkkuajaksi, koska vainajat on haudattu suuriin, useita vainajia sisältäviin paasiarkkuihin. Arkut olivat pituudeltaan kahdesta kymmeneen metriin. Yhdessä paasiarkussa on tavattu enimmillään 60 vainajaa. Tällaisena ne jatkoivat vanhemman neoliittisen kivikauden kollektiivihautausten perinnettä. Noin 1500 eKr. vainajia ryhdyttiin hautamaan suurikokoisen kummun tai röykkiön alle. Kumpuhautauksen katsottiin aiemmin olevan peräisin keski- ja itäeurooppalaisesta tumuluskulttuurista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tumusluskulttuuri on pikemminkin Etelä-Skandinavian pronssikauden kulttuurin rinnakkaisilmiö kuin lähtökohta. Paasiarkut oli usein peitetty pienellä röykkiöllä. Se saattoi olla kumpu- ja röykkiöhautojen lähtökohtana. Joskus suurkumpu oli tehty suoraan vanhemman paasiarkkuhaudan päälle. Skandinaviassa pronssiesineiden valmistus alkoi noin vuonna 1700 eKr. Pronssiesineiden vaihdosta on puhuttu kauppana. Kauppakäsite on kuitenkin ongelmallinen silloin, kun puhutaan yhteisöjen tavaranvaihdoista, jotka eivät millään tavoin liity rahatalouteen. Yhteisöissä, jotka eivät tunteneet rahaa, oli molemminpuolinen lahjojen vaihto normaali tavaranvaihdon muoto. Kauppaa ei käyty "tuottajilta kuluttajille", vaan tavarat siirtyivät lukuisien välikäsien kautta. Suurissa kätkö- ja uhrilöydöissä on aina useiden eri alueiden esineitä. Ne on aikoinaan saatu lahjoina kun yhteisö on ylläpitänyt sosiaalisia suhteita muihin yhteisöihin. Etelä-Skandinaviassa saavutettiin pronssikaudella aineellisesti erittäin korkeatasoinen kulttuuri, vaikka sen omassa kallioperässä ei ollut lainkaan kuparia tai tinaa. Kupari ja tina on saatu vaihdannalla. Vaikka talous ei perustunut kauppaan meidän nykyisessä mielessämme, on selvä, että lahjat ovat edellyttäneet vastalahjoja. Eräänä vaihdannan välineenä skandinaaveilla on saattanut olla turkikset, jota he puolestaan ovat saanet pohjoisempaa, mm. Suomesta. Etelä-Skandinavian pronssikautiset yhteisöt harjoittivat maataloutta. |
Maatalous Skandinaviassa Karjanhoidon asema oli vahvistunut Etelä-Skandinaviassa jo nuoremmalta kivikaudelta alkaen. Vanhemman pronssikauden sekataloudessa karjanhoidon asema oli vielä keskeisempi ja tuotto hyvä. Nuoremmalla pronssikaudella talous näyttää joutuneen kriisiin. Suotuisimmat alueet oli jo otettu käyttöön. Ylilaidunnus aiheutti maan liikakäyttöä. Esimerkiksi Jyllannin nummialueet ovat syntynet tuolloin palaamatta enää alkuperäiseen tilaansa. Nuoremmalla pronssikaudella maanviljelystekniikoita ryhdyttiin muuttamaan. Rakennettiin aitauksia ja ryhdyttiin korjaamaan heinää. Karjasuojat otettiin käyttöön. Karjasuojista saatiin lantaa pelloille. Aura tunnettiin Skandinaviassa jo nuoremmalla kivikaudella. Nyt sitä käytettiin yhä enemmän |